Sivut

torstai 13. kesäkuuta 2013

BodyPump 86

Olenpas ollut melkoisen huono bloggaaja viime aikoina, kun en ole saanut aikaiseksi juuri minkäänlaisia postauksia. Hyi minua. Rehellisyyden nimissä tuntuu että asiaa kyllä olisi, mutta en vaan meinaa saada niitä ylös. Viime aikoina olen miettinyt enemmänkin mitä tämän blogin kanssa teen. Katsotaan, katsotaan...

Treenipuolella on mennyt kivasti viime aikoina, Les Millsin ohjelmat ovat vaihtuneet ja olen käynyt niitä testaamassa jokusen. Viime sunnuntaina tein BodyPump 86:n ensimmäisen kerran. Ja tykkäsin! Minua oli etukäteen varoitettu että kannattaa käydä hakemassa 10 kg kiekot heti kun tulee saliin että varmasti saa, koska niitä tulee tarvitsemaan. Niitä ei ainakaan meidän salilla riitä kaikille, joten nappasin ne ensimmäisenä. Ja hyvä että nappasin, koska niitä oikeasti tarvittiin useammassa biisissä.

Joka kerta kun ohjelma vaihtuu, minua jaksaa hämmästyttää miten tähän konseptiin tuntuu aina löytyvän jotain uutta, tässä ohjelmassakin oli neljä ihan uutta liikettä joita en ole aiemmin pumpissa nähnyt. Rintabiisissä tehtiin suurin osa kiekoilla/käsipainoilla ja vaikka mun käsipainot oli aiempiin rintapainoihin nähden suhteellisen kevyet (3 kg), niilläkin sai hyvän tuntuman kun toistoja oli mooooooonta. Rintabiisin lopussa otettiin vielä loputkin luulot pois raskaalla tangolla. Minulla oli siinä selkäpainot, lisääkin olisi voinut laittaa (suositus on kyykkypainot).

Selkäbiisissä oli uutena pelkkä rinnalleveto. Siinä huomasi hyvin miten selälle pitää olla kunnolla painoja, tai tekniikka menee helposti väärin ja treeni menee olkapäille. Ojentajabiisi tehtiin kokonaan ilman tankoa, haasteena oli ottaa 10 kg kiekko ja tehdä sillä ranskalaisia punnerruksia istuen. Otin. Auts. Nämä vaihtelivat dippien kanssa ja koko setti viimeisteltiin kick backeilla. Ojentajabiisistä taisi tulla yksi suosikeistani. Askelkyykyissä tarvittiin taas 10 kg kiekkoa, sekä lisäpainona varsinaisessa askelkyykyissä sekä lopun funktionaalisessa osuudessa, jossa kiekkoa nostettiin pään yläpuolelle ja lopuksi noustiin vielä varpaille. Hypyt jäivät siis tästä ohjelmasta pois, mutta toisaalta noillakin saa melkoisen hyvän sykepiikin aikaiseksi.

Edellisestä vatsabiisistä tykkäsin enemmän. Levypainovatsoissa sai niin hyvän tuntuman että tein niitä enemmän kuin mielelläni. Tässä ohjelmassa mentiin taas enemmän core-suuntaan ja uutena tuli lantionnostot kiekon kanssa. Tuntuma oli vähän hukassa, mutta ehkä se vielä sieltä löytyy.

Kyykyt, lämmittely, hauikset ja olat olivat aika tuttua kauraa, paitsi että kyykkybiisi oli piiiiiiiiitkä. Ja niitä kasi-kellareita päästiin taas tekemään. Mutta yllättävää kyllä, ei se silti ollut paha vaikka se tuntuikin järkyttävän pitkältä.

Kaikenkaikkiaan hyvä ohjelma. :) Seuraavana päivänä kävin kokeilemassa uuden combatin ja jalat olivat jumissa sen jäljiltä vielä eilenkin kun menin kokeilemaan uuden balancen. Niistä ehkä myöhemmin lisää. Tänään olisi tarkoitus mennä taas salille kaverin kanssa niin, että lapset leikkivät leikkihuoneessa sillä aikaa kun äidit treenaavat.

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Hyödyllistä liikuntaa

No hupsista, miten siinä päivityksessä nyt näin kauan ehti vierähtää? Upeat ilmat ovat houkutelleet ulos ja toisaalta vuokralla oleva viljelypalstakin on vaatinut juuri nyt aika paljon aikaa. En ole hirveästi ehtinyt edes vakkariblogejani selata. :o

Viljelypalsta vei viime viikolla niin paljon aikaa, etten ehtinyt yhtenäkään päivänä salille asti. Sen sijaan kärräsimme sinne alkuviikosta 1000 kg multaa ja 100 kg hiekkaa (savimaa, pakko vähän sekoittaa sitä että saadaan parempi sato), teimme viljelyskasveille penkkejä ja kylvimme taimia ja siemeniä. Taimille kävi huonosti. Tämä kuuma sää tappoi kurkuntaimet yhdessä yössä, kurpitsantaimista jäi henkiin vain muutama. Onneksi kurkut ehti kylvää hyvin suoraan maahankin. Kastelua piti tehostaa, joten sinne on nyt kärrätty käsipelillä reilu 100 l järvivettä vähintään joka toinen päivä. Järvestä ei ole kuin n. 60 m matkaa omalle palstallemme, mutta se on pientä ylämäkeä eli ihan hyvin siinä syke nousee ja tietää tehneensä kun vettä kantaa kahdella 10l kastelukannulla useamman kerran. Nyt alkaa palsta olla valmis viljelyn osalta, jatkossa sitä pitää käydä lähinnä kastelemassa ja ylläpitämässä kunnes satoa alkaa tulla. Siellä kasvaa perunoita, porkkanoita, punajuuria, kurpitsoja, avomaankurkkuja, parsakaalia, sokerimaissia, herneitä, sipulia, punasipulia ja kesäkurpitsaa. Ja joitain kukkia. Omalla pihalla kasvaa erilaisia salaatteja ja lisää niitä avomaankurkkuja (Jotka ovat jo melkein kukkimisvaiheessa. Ne sai aiemmin maahan pieneen kasvihuoneentapaiseen.) sekä joitain yrttejä. Sieltä on voinut vähän syödäkin jo jotain, pikkuruisia rucolanlehtiä ja ruohosipulia nypin viimeksi tänään salaatin mausteeksi.

Noh, tämähän ei varsinaisesti ollut puutarhurointiblogi vaan treeniblogi. Pakko kuitenkin sanoa että ihan hyvästä liikunnasta tuo palstaviljely käy, varsinkin kun tosiaan joutuu tekemään paljon asioita käsipelillä, kanniskelemaan multasäkkejä ja loputtomasti vettä. Hiki siellä on tullut joka kerta. Eilen tehtiin vielä sekin, että palstatöiden jälkeen mentiin läheiselle uimarannalle ja heitettiin talviturkit koko porukka. En muista, koska olisin näin aikaisin talviturkin viskonut, yleensä se on mennyt jonnekin heinäkuulle... mutta Alvajärven vesi oli mukavan lämmintä jo nyt. :) Ja ihostakin näkee että on oltu ulkona.

Tällä viikolla tein taas parannuksen ja lähdin tiistai-aamusta pyörän selkään ja salille. Kuntomaailman uusi Vivianin sali ei ole ihan täysin valmis vielä, sieltä puuttuu joitakin laitteitakin vielä kokonaan, mutta hyvän treenin siellä silti sai aikaiseksi. Tykkään sen valoisuudesta, mutta toisaalta odotan kyllä kovasti että koko remppa on valmis. Sinne on kuulemma tulossa toiminnallisen treenin huone, johon tulee TRX ja kaikennäköisiä muita kieppumisvempaimia joilla saa erityyppistä treeniä aikaiseksi. Olin varsin tyytyväinen itseeni punttien reuhtomisen jälkeen ja polkaisin kotiin vähän kiertotietä, joten eilisen saldoksi tuli 17 km pyöräilyä ja reilun tunnin salitreeni. Ja iltapäivällä vielä se toisenlainen treeni palstalla kun sitä vettä piti kantaa...

Tänään oli jännä päivä, syistä jotka paljastan ehkä myöhemmin. Tuntui ettei helteen vuoksi kuitenkaan jaksa lähteä riehumistunneille ja ehkä sellainen päärauhoitus olisi muutenkin tarpeen. CXworx ja BodyBalance sopivat täydellisesti. Samalla tuli kokeiltua miten onnistuu ryhmäliikunta Kuntomaailman väistötiloissa keskustassa. Ja pakko sanoa, että taidan valita ryhmäliikuntani toisesta Kuntomaailman pisteestä. Paikka oli ahdas ja tunkkainen. Nuo kaksi tuntia menivät ihan ok, mutta olihan se tosi kuumaa menoa. Melkeinpä HotBalance, eikä BodyBalance. En voisi kuvitellakaan että tuolla pystyisi vetämään vaikka combatin pyörtymättä. Lopullisen päätöksen teki se, että ukkosen vuoksi jouduin menemään salille autolla ja parkkeeraus läheisessä parkkihallissa maksoi rouheat 5.50. Nnnngh.

Näillä helteillä parhautta on ollut tulla illasta istumaan parvekkeelle riipputuoliin. Siellä istun nytkin, ja kuuntelen samalla miten peippo laulaa leppeässä kesäillassa. <3 Pitäisköhän raahata tänne patja ja nukkua täällä. :P

maanantai 27. toukokuuta 2013

Vahingossa tehoviikko

No hupsista, mites tässä näin kävi? Viime viikosta tuli puolivahingossa tehoviikko:

Tiistai: Zumba
Keskiviikko: 14 km pyöräilyä ja Fustra
Torstai: Tunti geokätköilyä mäkisessä umpimetsässä ja supan pohjalla
Perjantai: 1,5 h TRX:ää ja sekalaista lihaskuntoa
Sunnuntai: BodyPump, pilates ja 14 km pyöräilyä

Perjantain treeni oli kokeiluluontoinen tapaus, joka olisi voinut olla katastrofikin, mutta lopputulos oli tosi hyvä. Päätimme ystävän kanssa kokeilla viihtyisivätkö lapsemme yhdessä lapsiparkissa sen aikaa kun treenaamme itse kuntosalin puolella. Koska minulla ei ole töitä ja hän on äitiyslomalla, mikä sen mukavampaa kuin treenata keskellä päivää yhdessä. :) Ja hyvin se onnistui! Isommat leikkivät oikein tyytyväisenä lapsiparkissa ja meillä oli hyvää aikaa tehdä kaikenlaista. Pääsääntöisesti temppuilimme TRX:llä, saman videon avulla minkä olen aiemminkin linkittänyt:


Lauantaina treeni tuntui erityisen pahasti hauiksissa. Sitä en ihan odottanut, olisin odottanut jalkojen tai yläselän tuntemuksia, mutta onhan se nyt kiva että hauiksissakin välillä tuntuu. :D Ja itseasiassa hauiksissa teki melkoisen herkkää vielä sunnuntainakin, pumpin hauis-biisissä sai melkeinpä irvistää kun tuntui niin ilkeälle. Muutoin sunnuntai oli taas ihana paluu vanhoihin rutiineihin. Polkaisin 7 km salille pumpiin, jäin vielä pilatekseenkin ja polkaisin 7 km kotiin. Kesäinen ilta oli taas lempeän lämmin ja melkein tuuleton, olo oli ihanan kevyt kun poljin järvenviertä kotiinpäin.

Tämä viikko on aloitettu hyötyliikunnalla. Puutarhapalstalle on siirtynyt n. 800 kg multaa, hiekkaa ja muuta tykötarvetta. Kiitin itseäni treenamisesta, kun huhkin lapionvarressa palstan laidalla. Huomenna palstalle tehdään penkit ja istutetaan kasvit. :)

torstai 23. toukokuuta 2013

Kätköillä ja pallokerhossa

Tänään juhlittiin tyttäreni 6-vuotispäivää. Meille on muotoutunut vahingossa perinne, että syntymäpäivänä syödään aamupalalla täytekakkua (ensin jotain fiksumpaa alle toki) ja synttärisankari saa päättää mitä sinä päivänä syödään. Ei tuo nyt niin yllättävää ole, että sankarit ovat tähän mennessä halunneet hampurilaiselle.

Ja sielläpä me olimmekin, kun mieheni puhelin piippasi sähköpostin merkiksi, jossa kerrottiin että uusi kätkö on julkaistu parin kilometrin päähän. Nopea päätös, nyt lähdettiin First To Find -jahtiin. Maasto osoittautui hankalaksi kulkea, kun kätkö oli piilotettu keskelle metsää suurehkon harjun puoliväliin. Samaan harjuun kuului myös isohko suppa, joten maasto oli siis aivan todella hankalaa jyrkkien nousujen ja laskujen vuoksi. Ja koska olimme olleet ulkona ilman ajatusta lähteä kätköille, minulla oli niinkin käytännölliset jalkineet kuin ballerinat. Matkantekoa hidasti kaksi lapsukaista, joiden kulkemista piti vahtia tarkemmin. Onneksi kumpikin ovat kohtuullisen ketteriä ja paremmilla kengillä kuin minä, joten ei meillä oikeastaan hirveästi ongelmia sen suhteen ollut. Mutta sen verran hituroitiin, että ei ehditty kätkölle ihan ensimmäisenä, eikä toisenakaan. Pääsin taas irvistelemään miehelle, että kun päästään suurinpiirtein 0-pisteelle, käytetään silmiä eikä tuijoteta puhelinta. Aiemmassa iPhone4:ssa oli sen verran epävakaa GPS-paikannus, että totuin jo silloin olemaan luottamatta kauheasti sen antamiin sijanteihin ja etsin kätköni mieluummin "käsipelillä". Kannatti, koska tänäänkin löysin molemmat etsityt kätköt ensimmäisenä.

Odottamattomin yllätys tältä reissulta olivat maisemat. Kuten sanottu, jouduimme kipuamaan korkealle, josta avautui uskomaton näkymä koko Jyväskylän yli. Tämä panorama EI tee oikeutta maisemalle.


Uuden kätkön lähellä oli toinenkin kätkö, jonka luo päästäkseen piti laskeutua suuren supan pohjalle. Se oikeasti jo vähän hirvittikin, vaikka sinne löytyi "aurattu" tie. Pudotus oli melkoinen. Mutta mentiin taas rauhaksiin. Itse suppa oli uskomaton paikka, en ollut sellaisessa ennen käynyt. Tuntui uskomattomalta, että oltiin niinkin lähellä kaupungin keskustaa ja paikassa, jossa ei juuri kuulunut ääniä ja paikka henki rauhaa, jota yleensä löytää vaan syvällä metsässä. Itse kätkö oli todella helppo löytää, Koskaan ei ole kätkö ollut noin näkyvällä paikalla. Mutta vaikutti siltä, että kätkön tarkoitus oli lähinnä esitellä tämä uskomattoman hieno paikka.

Ylös vain. Tässä ollaan supan pohjalla.

Iltapäivällä mentiin kuopuksen kanssa pallokerhoon ensimmäistä kertaa. Hoksasin pallokerhon vasta alkuviikosta, joten ehdimme parit treenit missata, mutta hyvin sinne näköjään ehti mukaan. On se... melkoisen suloista touhua kun kasa 4-vuotiaita pistää menemään. Ja nyt ymmärrän hyvin sen, miksi järjestävä seura toivoi vanhempien osallistumista, eihän siitä hirveästi olisi mitään tullut jos valmentaja olisi joutunut yksin hanskaamaan ne villikot. Niinpä pääsin mukaan heittämään palloa, eläväksi pujotteluaisaksi, auttamaan vieritysleikeissä ja ylipäänsä kannustamaan innokkaita jalkapalloilijoita. :) Poika tosin oli sitä mieltä että peliä olisi ollut kivampaa pelata, jos jokainen olisi saanut pelata omalla pallollaan, eikä kaikkien olisi tarvinnut juosta yhden pallon perässä. ;)

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Kokeilussa Fustra

Kuntomaailmaan on hiljattain tullut vaihtoehdoksi Fustra ja siitä ilosta asiakkaat saivat varata tunnin kokeiluajan. Olihan tuohon tartuttava. Lähipiiristäni muutama oli ehtinyt käydä kokeilemassa sen jo ja heidän kuvailunsa perusteella tiesin suunnilleen mitä tuleman piti.

Fustrassa keskitytään hyvän ryhtiin, keskivartalon hallintaan, oikeaoppiseen hengitystekniikkaan ja teknisesti oikeanlaiseen suoritustekniikkaan. Fustran filosofian mukaan nykyihmisen etulihaksisto on vahvempi kuin selkäpuolen lihaksisto ja tämän vuoksi ihmiset ovat herkkiä kärsimään niska- ja selkäkivuista. Fustralla avataan lihasjumeja ja vahvistetaan heikkoja lihaksia harjoittelun avulla.

Treeni alkoi crosstrainerilla. Kaveri kommentoi aiemmin, että ei olisi uskonut miten paljon crosstrainerilla voi hikoilla. Muutaman ensimmäisen minuutin jälkeen totesin ymmärtäväni kommentin täysin. Toki alla oli jo jonkinlainen hiki 7 km pyöräilystä salille, mutta silti. Jalkojen piti olla tietyllä tavalla kiinni crossarissa ja kantapää ei saanut nousta. Lantion asento piti olla mahdollisimman suora, vatsan sisässä, rinnan kunnolla auki ja lapojen kiinni toisissaan. Ja siinä mentiin kymmenisen minuuttia. Aina kun sain lavat kunnolla yhteen, lantio karkasi ja toisinpäin. Ja jos kumpikin oli kunnossa, vatsa pullotti. Keskittyminen itsessään toi jo hien pintaan mukavasti...

Crossarilta siirryttiin tekemään erilaisia harjoituksia, johon kuului kepin vientiä edestä niin pitkälle taakse kuin se meni, tai eteenpäintaivutuksen kanssa polviin asti niin että perusasento pysyi hyvänä, hartiat eivät saaneet nousta ja lavat piti pitää kiinni toisissaan ja se vatsa tiukkana. Välillä jalkojen välissä oli vaahtomuovipalikka. Välillä seistiin seinää vasten ja vietiin keppiä ylöspäin niin että ranteet pysyvät seinässä. Jossain käytettiin kevyitä käsipainoja apuna. Osa liikkeistä oli hyvinkin tuttuja pilateksesta, kuten hartiasilta ja vatsojen voimatreenit. Huvittavan vatsalihasharjoituksesta teki se, että se pisti tärisyttämään ihan kauheasti. Se ei sinänsä häirinnyt suoritusta yhtään, mutta silti sitä vaan tärisi melkein holtittomasti. :D Harjoitus loppui crosstrainerille, ja muutamaan loppurentoutukseen ja venytykseen. Crosstrainerilla hetkuttaminen oli lopputunnista jo huomattavasti paljon helpompaa kuin alkuverryttelyssä, meno oli rennompaa ja asennon pitäminen helpompaa.

Sain kiitosta siitä miten hyvin tunnen oman kehoni ja pystyn korjaamaan asentoa oikeaksi helposti. Samoin nivelten yliliikkuvuus helpotti jossain määrin harjoitusten tekoa. Jossain vaiheessa käytiin mielenkiintoinen keskustelu, kun takareisi alkoi harjoituksessa krampata niin että oli pakko keskeyttää sarja. Fustra-ohjaaja ihmetteli että melkoinen pokeri-naama sinulla, kun ei naamasta yhtään huomannut että teki tiukkaa. Oli kerrottava, että se on harjoiteltu juttu. Pyrin treenatessa pitämään kasvot mahdollisimman rentoina, koska olen huomannut sen auttavan suorituskyvyssä huomattavan paljon enemmän kuin se että irvistelisi. Tämä juontaa juurensa synnytyksiini, jossa pärjäsin huomattavan pitkälle ihan sillä, että keskityin rentouttamaan kasvot supistuksen vyöryessä päälle. Mitä rennomat kasvot, sitä helpommalla selvisin. Mitä enemmän irvisti, sen pahemmin sattui. Koska se auttoi synnytyksessä, arvelin myöhemmin että se voisi auttaa kuntosalillakin. Ja jep, auttaa se. Kokeilkaa vaikka.

Tunnin jälkeen oli kieltämättä avautuneempi olo, tuntui että lavat sai helpommin yhteen ja ylipäänsä veri tuntui kiertävän paremmin yläkropassa. Se oli myös hyvää vaihtelua treeniin, tekee ihan hyvää välillä keskittyä tiukasti suoritukseen, eikä siihen millaisilla painoilla reuhtoo menemään ja paljonko nousee penkistä. Voin suositella Fustraa oikein lämpimästi. :)


tiistai 21. toukokuuta 2013

Kesän parhautta

Oi ilmoja, miten meitä on hellitty! <3 Omista ja erityisesti lasten kasvoista näkee että ulkona on oltu, sen verran on näyttänyt väriä tarttuneen. Toukokuu on ollut niin kaunis, että pelkään kesän olevan nyt ja loppukesän olevan huono. Mutta ei ajatella niin. Tästä tulee kaunis kesä. :)

Yksi asia mitä talvella kaipasin oli geokätköily. Talvella tuntuu aina olevan niin pimeää ja kylmää, ettei purkkeja huvita lähteä hakemaan. Eikä toisaalta niitä kätköjäkään ole niin hyvin löydettävissä. Nyt keväällä tätäkin harrastusta on pikkuhiljaa herätelty.

Meillä oli ilo osallistua nioben kuopuksen synttäreille eilen, lapsilla oli hauskaa ja herkkuja oli paljon, kiitos vielä emännälle! Lapset kävivät sokerista ja juhlahypestä kierroksilla, luultavasti nukkumaanmeno olisi ollut hyvin tuskaisa, joten päätimme vielä hakea muutaman kätkön kotimatkalla. Ilta oli valoisa ja lämmin, kuopus oli innoissaan kätkö-ajatuksesta ja esikoinen narisi tapansa mukaan että ei halua ja jää autoon ja tääeiookivaa. Päädyimme käymään kolmella kätköllä, jotka olivat kohtuullisen lähellä toisiaan. Hassua oli se, että kolmesta kätköstä kaksi löysi tuo nuriseva esikoinen. Ensimmäisen löydön kohdalla olin kumartunut jo kurkkimaan mahtaisiko purkki lymytä piilossaan, kun neitokainen sujautti kätensä ja veti purkin esille. Viimeisen kätkön kohdalla mieheni oli tonkimassa vähän matkan päässä ihan väärässä paikassa, minä olin vasta menossa lasten luo, kun tyttö taas hihkaisi että taisi löytää sen. 

Voi sitä onnea ja riemua. :) Sen jälkeen esikoinenkin oli sitä mieltä että kätköily on hirveän kivaa ja sitä pitää päästä harrastamaan lisää. Voitto!

Itseäni iltakävely kauniissa alkukesän luonnossa rentoutti hurjasti. Yksi kätköistä löytyi näin upeista maisemista: 


Kello oli reilusti yli nukkumaanmenoajan kun pääsimme kotiin asti, mutta eipä tuo haitannut, kun ei aamuherätystäkään ollut. Tänään käväisin zumbassa, havaittavissa oli sama ilmiö kuin sunnuntai-illan pumpissakin. Lämpötilojen noustessa ryhmäliikuntasalissa on ahdistavan painostava ilma kun kunnon ilmastointia ei ole. Se toki pistää hien virtaamaan reippaammin, mutta onhan se vähän uuvuttavaa. Harmillisesti se ainoa sali jossa oli jonkinlainen ilmastointi on nyt rempassa Kuntomaailman uudistuksen vuoksi.

Huomenna pääsen katsomaan, millainen uusi kuntosali Kuntomaailmassa on, samalla kun menen testaamaan Fustraa. Jänskää! :)

perjantai 17. toukokuuta 2013

Nopea "Auts"-henkinen postaus

Jep, toissapäiväinen rääkki ihan todella tuntuu! Tänään vähän vähemmän kuin eilen, mutta tuntuu edelleen silti. Erityisesti alaselkä muistaa tehneensä maastavetoja, ja olkapäät muistavat tehneensä supereita. :D Tänään oli pakko ottaa särkylääke, että taipuu tekemään asioita paremmin kuin eilen... Eilen kyllä yritin vielä vetreyttää selkää pyörittämällä lantiota kunnolla zumbassa. Ehkä se vähän auttoi. :) Vähän hymyilyttää kun muistelee, miten yläaste-ikäisenä luokkakaveri selitti, että jos liikunta tuntuu seuraavana päivänä lihaksissa, liikunta on ollut aivan liian rankkaa. Ja minä hölmö uskoin! Nykyään olen ihan fiiliksissä, jos saan seuraavalle päivälle tuntuman aikaiseksi.

Tulin eilen varanneeksi myös näytetunnin Fustraan. Se on nyt tullut meidän salille uutena ja sen kunniaksi Kuntomaailma tarjoaa mahdollisuuden päästä kokeilemaan. Tähän asti kokeilleet kaverit ovat olleet melko kiinnostuneita näytetunnin jälkeen, jännä päästä itsekin kokemaan miltä se tuntuu käytännössä.